Levyt: Jaska Lukkarisen trio - Trane Ear
PETE PAKARINEN, 17.11.2008
Perinteinen jazztrion malli on piano, rummut ja basso. Vaan entäs kun otetaan piano pois ja pannaan tilalle saksofoni? Tuloksena on yhtäkkiä musiikillista ilmavuutta ja tilaa, muttei tippaakaan tunnetta siitä, että jotain puuttuisi. Ei ainakaan silloin, kun instrumenteissa on Jaska Lukkarisen Trio. Yhtyeen kesällä äänitetty Trane Ear on nimittäin aivan erinomainen levy.
Nimi Trane Ear viittaa Jaska Lukkarisen mukaan säveltapailuharjoituksiin, joista kehittyi myös levyn nimikappale. Viitteitä toki voi lukea ja kuulla myös John Coltranen suuntaan. Tyylillisesti levyllä kuljetaan 60-luvun hard-bop -perinteen jalanjäljissä, mutta viileän suomalaisittain, tähän päivään tuotuna. Levyltä löytyy puolenkymmentä Lukkarisen sävellystä, jotka kertovat, että pätevä rumpali on myös pätevä biisien kirjoittaja. Esimerkiksi kappaleessa Stewardess teeman kuljetus rakentuu Lukkarisen rumpujen ja Antti Lötjösen kontrabassoteeman varaan, joiden päällä Jussi Kannaste maalaa saksofonillaan ilmavaa kuviota. Kannaste on muutoinkin loistava tunnelmanluoja, jonka täyteläinen tenorisaksofonisoundi on täynnä perinnetietoista ilmaisua vailla turhia tilutteluja. Yksi levyn helmiä on hänen säveltämänsä Kiss the Joy. Kaksi lainakappalettakin on valikoitu matkaan: Charlie Parkerin Segment sekä Miles Davisin Seven Steps to Heaven sopivat kokonaisuuden linjaan. Sitä paitsi jälkimmäinen sisältää tietysti sen räiskyvän rumpusoolon, jota rumpalivetoisen trion levyltä odottaakin. Trane Ear on hyvinkin yksi parhaista tämän vuoden suomalaisista jazzlevyistä. Kolmikon jokainen jäsen tuo vahvan osaamisensa ja musiikillisen näkemyksensä kuuluviin tarvitsematta turvautua ylimääräisiin kikkailuihin. Musiikki pysyy liikkeessä ja levyltä löytyy alati uusien kuuntelukertojen jälkeen uusia särmiä. Jaska Lukkarinen Trio: Trane Ear. Rockadillo
|