Antibiootteja käytettävä harkitusti vastustuskyvyn kehittymisen vuoksi

Eläimille annetaan antibiootteja yhä useammin

SH, 18.11.2008

Eläimille käytettävien antibioottien kulutus on kasvanut yli 15 prosenttia vuodesta 2003 lähtien. Sitä ennen antibioottien käyttö väheni 1990-luvun lopulla. Käytön vähenemiseen vaikutti ennen kaikkea tarttuvien tautien saneeraus sekä tuotantoeläinten terveydenhuollon tehostuminen.

Suomi kuuluu Ruotsin ja Norjan ohella maihin, joissa kapeakirjoinen antibiootti, penisilliini, on tavallisimmin käytetty antibiootti. Muualla Euroopassa eläimille, erityisesti sioille, käytetään eniten laajakirjoista tetrasykliiniä.

Kapeakirjoiset antibiootit aiheuttavat vähemmän resistenssiä eli vastustuskykyä antibiooteille kuin laajakirjoiset antibiootit. Kapeakirjoiset antibiootit vaikuttavat vähemmän elimistön, erityisesti suoliston, normaaliin mikrobistoon.

Eläinten ryhmälääkintä on muualla Euroopassa huomattavasti yleisempää kuin Pohjoismaissa, esimerkiksi Iso-Britanniassa 90 prosenttia antibiooteista käytetään ryhmälääkintään, kun Suomessa osuus on 20 prosenttia.

Antibioottien vastustuskykytilanne pääosin hyvä

Eläimistä eristettyjen bakteerien antibioottien vastustuskykytilanne on ollut Suomessa kansainvälisesti vertailtuna pääosin hyvä.

Zoonoosibakteerit, esimerkiksi salmonella ja kampylobakteeri, aiheuttavat tautia sekä eläimille että ihmisille. Suomessa todetaan salmonellaa tuotantoeläimissä ja niistä saatavissa elintarvikkeissa vain harvoin. Tutkitut kannat ovat yleensä olleet hyvin herkkiä antibiooteille.

Myös kampylobakteereilla todetaan vastustuskykyä kansainvälisesti vertailtuna erittäin vähän. Metisilliinille resistenttiä Staphylococcus aureus -bakteeria (MRSA) on Suomessa todettu eläimillä toistaiseksi yksittäisiä tapauksia sekä kaksi epidemiaa hevossairaalassa.

Joidenkin eläimille tautia aiheuttavien bakteerien vastustuskykytilanne on kuitenkin huolestuttava. Esimerkiksi koirien Staphylococcus (pseud)intermedius -bakteerit ovat olleet vastustuskykyisiä useille antibiooteille jo yli kymmenen vuoden ajan. Lemmikkieläimillä ja hevosilla on todettu myös laajakirjoista beetalaktamaasia (ESBL) tuottavia bakteereita.

Antibioottien tehon säilyttäminen haasteena

Vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamia ongelmia ei pystytä voittamaan uusia lääkkeitä kehittämällä, sillä uusilla lääkkeillä tulisi olla uusia vaikutusmekanismeja ja sellaisten aineiden löytäminen on vaikeaa. Ainoiksi tehokkaiksi keinoiksi jäävät mikrobilääkkeiden hallittu käyttö sekä infektioiden ennaltaehkäisy, erityisesti ympäristöolosuhteita parantamalla ja rokottamalla.

Jos bakteeri on vastustuskykyinen monelle antibiootille, voi tehokkaan hoidon löytäminen olla vaikeaa. Antibiootteja tulee käyttää harkitusti huomioiden vastustuskyvyn kehittymisen riskit.

Euroopan antibioottipäivä järjestetään tänään ensimmäistä kertaa 27 EU:n jäsenmaassa. Päivän tarkoituksena on muistuttaa antibioottien vastuullisesta käytöstä, jotta niiden teho säilyy myös tulevaisuudessa.

Kerro kaverille

Kotimaa

Tulosta