Autoliikennealan työtaistelun jääminen vain vajaan vuorokauden mittaiseksi on osoitus järjestä ja vastuuntunnosta sekä voitto kaikille osapuolille. Lisää vastuunkantoa tarvitaan vielä satamissa alkaneen työtaistelun ratkaisemiseksi.

Kuljetusalan lakko ei ehtinyt aiheuttaa suurta vahinkoa, vaikka liikennettä alas jo ajettiinkin ja eri tahoilla jo poikkeusjärjestelyihin ryhdyttiinkin. Pitkittyessään lakko olisi vaikeuttanut liki jokaisen suomalaisen arkea sen lisäksi, että sen vaikutukset kansantaloudelle olisivat olleet tuntuvat.

AKT myöntyi lopulta pitkin hampain tavoittelemaansa selvästi pienempiin palkankorotuksiin eivätkä sopimuksen sisältöasiatkaan olleet helposti nieltävissä.

Samalla, kun liitto ansaitsee tunnustuksen myönnytyksistä, kannattaa panna merkille puheenjohtaja Timo Rädyn (sd.) huomautus, että sopimus luo suuria paineita kahden vuoden päähän, jolloin se on uudestaan katkolla ja jolloin talouden tunnuslukujen ainakin oletetaan olevan nykyistä positiivisempia. Sovun sisään leivottua riidan siementä vielä korostaa se, että työnantajapuoli vastaavasti koki nyt syntyneen ratkaisun olevan olosuhteisiin nähden liian kallis.

AKT valitsi kuljetuspuolella kahdesta pahasta pienemmän. Yleinen mielipide oli työtaistelua vastaan ja lakon vaikutukset olisivat olleet kansalaisille kouriintuntuvat. Suostumalla pieniin palkankorotuksiin liitto vältti sylkykupiksi joutumisen.

Uuden väännön AKT kuitenkin käy satamissa. Torstaiaamuna alkanut ahtaajien lakko pysäyttää Suomen ulkomaankaupasta arviolta 80 prosenttia. Teollisuus on laskenut tämän merkitsevän päivittäin noin 160 miljoonan euron – viikoittain siis miljardin euron – saamatta jäävää vientituloa.

Teollisuuden pyörät eivät toistaiseksi pyöri täysillä, mutta ellei tavara lähde satamista, hyvin lyhyen ajan sisällä varastot täyttyvät ja sen jälkeen alkaa toimintojen alasajo. Jo torstaina metsäyhtiö UPM Kymmene pysäytti Rauman aikakauslehtipaperitehtaan koneet toistaiseksi, koska tehtaalla ei ole omaa paperivarastoa. Stora Enso puolestaan arvioi, että lakon seurauksena yhtiön paperikoneita joudutaan pysäyttämään kenties viikonloppuna.

Ahtaajien kiistassa AKT näyttäisikin suurista kansantaloudelle koituvista tappioista huolimatta olevan julkisuuden suuntaan vahvemmilla kuin autoliikenteen kiistoissa. AKT on vaatinut irtisanotuille vuoden pituista palkkakorvausta eli muutosturvaa nykyisen puolen vuoden sijaan.

AKT on huomauttanut, että muutosturvaa koskevat säännökset otettiin viime sopimuskierroksella työehtosopimukseen nimenomaan työnantajien esityksestä. Yksityiskohdista piti neuvoteltaman erikseen, mutta valmista näissä neuvotteluissa ei ole tullut. Nyt työnantajapuoli katsoo, että kaksi vuotta sitten sovittiin vain muutosturvarahastosta, ei muutosturvan pituudesta ja että ahtaajillekin pitää riittää yleinen työttömyysturva.

AKT on uhannut työtaistelun kestävän niin pitkään, että sen vaatimuksiin suostutaan. Odottavan ajasta voi tulla paitsi pitkä, mutta kivulias. Väheksymättä ahtaajien työn rasittavuutta ja poikkeuksellisia työaikoja, voi esimerkiksi kysyä, kuinka kauan huomattavasti pienemmällä palkalla työskentelevät kipusiskot ymmärtävät keskimäärin 47 000 euron vuosipalkalla työskentelevien ahtaajien vaatimuksia.

Myös työnantajapuolen olisi suotavaa vastata taannoiseen huutoonsa ja tarkistaa, mitä tuli luvattua.