Koulutuksen maksuttomuudella perillemenon ongelma

Pääkirjoitus

Share
PDFTulostaSähköposti
Istuva hallitus ei kaavaile lukukausimaksuja suomalaisille opiskelijoille, halusipa niitä joku tai ei. Hallitusohjelma lähtee päinvastoin siitä, että "suomalaisten korkea sivistystaso sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat hyvinvointiyhteiskuntamme perusta".

Asian on todennut pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) ja samaa on vakuuttanut opetusministeri Henna Virkkunen (kok.). Yksikään puolue ei myöskään ole asettunut lukukausimaksuja kannattamaan.

Viimeksi perjantaina Virkkunen toisti Keskisuomalaisen haastattelussa sen, että hallitus tai hän itse ei ole tekemässä esitystä korkeakouluopiskelijoiden lukukausimaksuista. Virkkusen mukaan tämä on selkeä lähtökohta ja maksujen periminen suomalaisopiskelijoilta olisi lisäksi uuden yliopistolain vastaista.

Kun Virkkunen on asian esittelevä ministeri eikä hän siis mainittua esitystä hallitukseen tuo, sellainen ei myöskään muuta kautta hallituksen pöydälle tule eikä päätöksentekoon asti etene.

Asian luulisi olevan päivänselvä. Niin ei kuitenkaan näytä olevan. Eri teitä julkisuuteen kulkeutuu yhä uudestaan ja uudestaan harhainen tieto siitä, että suomalaisten opiskelijoiden lukukausimaksut olisivat hallituksen agendalla.

Näin kävi siinä yhteydessä, kun hallitus päätti, että yliopistojen yksittäisissä ylempään korkeakoulututkintoon johtavissa vieraskielisissä koulutusohjelmissa voidaan määräajan ja kokeiluluonteisesti kerätä maksuja EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta.

Näin kävi myös silloin, kun koulutuksen vientiä pohtinut opetusministeriön työryhmä ehdotti, että kysymys korkeakoulujen maksullisuudesta otetaan osaksi seuraavan hallitusohjelman valmistelua. Ja niin kävi kuluneella viikolla, kun korkeakouluopintojen nopeuttamista pohtinut opetusministeriön työryhmä listasi yhtenä vaihtoehtona ehdotuksen tuhannen euron suuruisesta opintomaksusta joka lukuvuodelle.

Työryhmät voivat luonnollisesti toimeksiantonsa rajoissa tehdä haluamansa kaltaisia ehdotuksia. Hallituksen ja opetusministerin näkemyksen tuntien kannattaisi kenties kuitenkin miettiä, mikä on mahdollista saavuttaa, mikä ei.

Kokonaan toinen asia on jos lukukausimaksuilla halutaan politikoida. Jäljet taisivat taas kerran johtaa sylttytehtaalle, kun SDP ensin kiivaasti vastusti lukukausimaksuja ja sen jälkeen ilmeni, että opintojen nopeuttamista pohtinutta työryhmää – joka siis markkinoi lukukausimaksuja yhtenä vaihtoehtona – johtaakin sosialidemokraatti.

Kommentteja 4
Lisää uusi
+/-
  Kommentoi
Nimi:
Sähköposti:
 
Otsikko:
 
Ole hyvä ja kirjoita roskapostinestokoodi jonka näet kuvassa.
 opiskelija  
Ei mene perille! 05.03.2010 14:00
Suuri osa opettajista amk ja amkk puolella on vailla minimiopetuskoulutusta ja opettavatkin asiansa tavallaan, jolla ovat itse oppineet. Harvoin huomioidaan tosiasiaa opiskelijoiden erilaisista oppimistavoista, asiaa ei helpota hankalaselkoiset opiskelumateriaalit, jopa monisteiden ja kirjojen sisällöt ovat välillä mahdottomia sisäistää.
 kapa.  
Ed. kommentoija tietämätön 07.03.2010 02:43
Elä höpäjä. Ammattikorkeakoulussa on kaikilla vakinaisilla opettajilla pätevyysvaatimuksena mm. 90 op opettajankoulutus.

Lehtorit ovat lisäksi kaikki ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, yliopettajat lisureita tai tohtoreita.

Yliopistoissa tuota opettajapätevyyttä ei vaadita. Sen sijaan on erinäisiä kannusteita/pakotteita tieteellisen työn ja julkaisujen tuottamiseen.

 aikuisopiskelija  
Opiskeluoikeuden menetys lukukausimaksujen tilalle 08.03.2010 13:53
Kannattaisikohan siellä eduskunnassa taas jälleen kerran katsella vähän Suomen rajojen ulkopuolelle, jotta selviäisi, miten muualla toimitaan...VOISIVAT OPPIA UUTTA JA TOIMIVAA.

Eli mikäli opiskelija ei etene opiskeluissaan keskivertotahtiin, hän menettää opiskeluoikeutensa. Suoritetut opinnot jäisivät hyllylle viideksi vuodeksi ja sen jälkeen nollaantuisivat.

Ja kun opiskeluoikeuden menettää, tarkoittaa se sitä, että hänen on haettava normaalin haun mukaan kyseiseen tiedekuntaan voidakseen jatkaa opintojaan. Eli ei mitään aikuiskoulutusreittiä, jos opintoja on suoritettu niin ja näin paljon.

SIITÄ ei KUULU siis palkita, että lusmuilee YLIOPISTOSSA, jota niin korkeasti arvostetaan. AMK:ssa ei voi kulutella penkkiä vuositolkulla. ELI jos opinnot töiden takia venähtävät, niin silloin pätee sama...valitse työ tai opiskelu tai opiskelupaikan menetys.

JA PÄÄTTÄJIEN OLISI SYYTÄ MYÖS LAITTAA OPISKELUASIAT TASA-ARVOON (yliopsto/AMK), EIKÄ SUOSIA TIEDEYLIOPISTOISSA OPISKELEVIA. Tämä koskee asiaa "ilmoittautuminen lukukaudelle - poissaolevaksi opiskelijaksi". SAMAT SÄÄNNÖT KAIKILLE !!! Yliopisto-opiskelija kun voi saada työttömyyskorvausta, jos on ilmoittautunut poissaolevaksi, mutta AMK-opiskelija ei voi saada.

JAA...MELKOINEN EPÄKOHTA TASA-ARVOISESSA OIKEUDENMUKAISESSA SUOMESSA.

 Muu maa mustikka  
Yliopistokaaosko pitäisi maailmalta tuoda 09.03.2010 21:37
Enpä lähtisi suoraan kopioimaan mallia, jossa opiskelijoista tiputetaan aina vuosittain tietty määrä pelistä pois. Hirveää opiskelija-aineksen ja koulutusresurssien tuhlausta, johon Suomella ei ole varaa.